Italian budjettiesitys kiristää kolikkopelien verotusta

Italian hallitus aikoo kerätä pelialalta aiempaa enemmän rahaa kirstun täytteeksi ja suurin osa tästä laskusta näyttää päätyvän kivijalassa toimivien pelipaikkojen harteille. Ensi vuoden budjettiesitys on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Se nostaisi peliautomaattien PREU-maksua, kaksinkertaistaisi kolikkopelien maksimipanokset ja -voitot sekä jatkaisi kivijalkapelipaikkojen nykyisiä toimilupia kolmella vuodella.

Pääministeri Giorgia Melonin hallitus hyväksyi lokakuun lopussa, viikon venyneiden aikataulujen ja Brysselin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen, noin 26 miljardin euron budjetin. Meloni kertoi tuolloin, että rahapeleistä kerättäisiin noin 700 miljoonaa euroa. Sitä hän ei kuitenkaan kertonut, keneltä nämä rahat tulisivat. Melonin mukaan budjetti ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan hallitus on pyytänyt apua niiltä, joilla menee muita paremmin.

Brysseliin aiemmin lähetetyssä budjettisuunnitelmassa summaksi arvioitiin 718 miljoonaa euroa sekä ensi että sitä seuraavalle vuodelle ja 478 miljoonaa euroa kolmen vuoden päähän. Tarkat toimet selvisivät vasta, kun esityksen pykälät ja tekniset raportit julkaistiin marraskuun alussa. Samalla luku kasvoi. Teknisten arvioiden mukaan toimet tuottaisivat ensi vuonna noin 952 miljoonaa euroa, eli selvästi enemmän kuin pääministerin mainitsema summa.

Yhtä kiinnostavaa on se, mitä esityksestä puuttuu. Verkkopelaamiselle ei tule uutta maksua, vaikka julkisuudessa ehdittiin arvailla juuri sitä. Lasku kohdistuu täten automaattisaleihin, vedonlyöntipisteisiin ja bingohalleihin eli sektoriin, jonka tulot ovat jo valmiiksi laskussa.

Mukana on myös hieman ristiriitainen yhtälö. Valtio nostaa automaattien verotusta prosenttiyksiköllä ja laskee samalla sen varaan, että automaattien tuotot kasvavat korkeampien panosrajojen ansiosta. Asiantuntijat puolestaan varoittavat, että kovempi verotaakka voi pienentää juuri sitä markkinaa, jolta rahaa haetaan. Toki Italiassa parlamentti voi vielä muokata esitystä ennen vuodenvaihdetta, joten vielä ei voida puhua kiveen hakatusta päätöksestä.

Mitä budjettiesitys muuttaisi?

Keskiössä on PREU eli peliautomaattien panoksista perittävä maksu. Se on pitkään ollut Italian valtiovarainministeriön ensimmäinen keino, kun kassaan tarvitaan lisää rahaa. Tavallisten kolikkopeliautomaattien maksu nousisi 24 prosentista 25 prosenttiin ensi vuoden alusta. VLT-pelipäätteillä korotus olisi saman kokoinen, 8,6 prosentista 9,6 prosenttiin. Automaatit, jotka palauttavat voittoina vähintään 70 prosenttia, pääsisivät alennetulla 20 prosentin tasolla.

Samalla pelien rajoja väljennettäisiin. Yhden pelin maksimipanos nousisi eurosta kahteen ja maksimivoitto sadasta eurosta kahteensataan.

Toinen iso kokonaisuus ovat lisenssit. Vedonlyönti-, kolikkopeli-, VLT- ja bingoluvat päättyisivät tämän vuoden lopussa, mutta pelipaikkojen sijoittelua koskeva uudistus kaatui elokuussa, kun Rooma ja alueet eivät päässeet sopuun. Ratkaisu on siksi käytännössä pakon sanelema. Koska tulevia kilpailutuksia ei ole, lupia jatkettaisiin kolmen vuoden ajaksi maksua vastaan. Nykyinen jatkoaika tuo valtiolle noin 232,76 miljoonaa euroa vuodessa.

Vedonlyöntipiste maksaisi jatkosta 14 250 euroa vuodessa, jos pelaaminen on sen päätoimiala ja 8 550 euroa, jos se on sivubisnes. Automaattiverkostojen ylläpitäjät maksaisivat koko jatkokaudelta 150 euroa jokaisesta kolikkopeliluvasta ja 7 500 euroa jokaisesta VLT-oikeudesta. Bingohallien kuukausimaksu olisi 6 500–14 500 euroa bingokorttien myynnin mukaan.

Gratta e Vinci -raaputusarpojen toimilupa jatkuisi vuoteen 2029 hintaan 188 miljoonaa euroa, ja Lottoon sekä SuperEnalottoon lisättäisiin yksi viikoittainen arvonta. Lisäksi e-urheilu- ja LAN-halleille, joissa pelataan taitopelejä ilman rahapalkintoja, luotaisiin oma lupajärjestelmä. Toiminta vaatisi ADM:n luvan ja maksut olisivat 200 euroa laitetta, 1 000 euroa hallia ja 10 000 euroa verkkoalustaa kohden. Vedonlyönti olisi näissä tiloissa kokonaan kielletty.

Korotukset osuvat kivijalkaan – verkossa tapahtuvalle pelaamiselle ei muutoksia

Ensi vuoden tuottoarvion suurimmat erät ovat PREU-korotus (334 miljoonaa euroa), lisenssien jatko (281 miljoonaa) ja raaputusarvat (188 miljoonaa). Italialaisen Agimeg-uutissivuston raportoiman teknisen raportin mukaan pelkät PREU-korotus ja lisenssijatkot tuottaisivat kolmen seuraavan vuoden aikana yhteensä lähes kaksi miljardia euroa.

Luvut kannattaa lukea tarkasti. Laskelma olettaa, että kolikkopelien tuotot kasvavat noin 30 prosenttia korotettujen panosrajojen myötä, joten koko arvio nojaa vahvasti tähän oletukseen. Jos pelaajat eivät lisää pelaamistaan odotetusti, myös verokertymä jää arvioitua pienemmäksi. Esityksessä on myös sovintomalli vuoden 2015 automaattimaksua koskeviin pitkiin kiistoihin. Se voisi tuoda 71,62 miljoonaa euroa, jos kaikki osapuolet lähtevät mukaan.

Verkkopelaamiseen esitys ei kajoa, eikä lottojen myyntipalkkioihin tehdä muutoksia, vaikka niitä pidettiin aiemmin todennäköisinä kohteina. Noin vuosi sitten 46 operaattoria maksoi seitsemän miljoonaa euroa per lisenssi Italian markkinoille. Juristit Quirino Mancini ja Stefano Sbordoni varoittivat jo ennen esityksen julkaisua, että korotettu maksu tämän päälle heikentäisi valtion uskottavuutta. Operaattorit rakentavat parhaillaan järjestelmiään ADM:n päivitettyjen teknisten vaatimusten mukaisiksi, ja määräaika on tulevan helmikuun aikana. Koska Italiassa rahapelimainonta on kielletty, niillä on vähän keinoja kasvattaa myyntiä lisäkulujen kattamiseksi.

Kivijalkatason toimijoiden taholta esitystä on arvosteltu rankalla kädellä. Alan järjestö As.Tro kutsui teknisen komitean ylimääräiseen kokoukseen arvioimaan automaatteja koskevien muutosten vaikutuksia.

Asiantuntijat varoittavat laittoman pelaamisen kasvusta

Lisälasku ei osu hyvään saumaan. Sääntelyviranomainen ADM:n mukaan kolikkopelien tuotot laskivat toisella neljänneksellä 5,7 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin puolestaan arvioi rahapeliverotuottojen pudonneen vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana noin 200 miljoonalla eurolla.

Asiantuntijat kommentoivat tilannetta ennen esityksen julkaisua, mutta heidän huolensa osuvat suoraan nyt esitettyihin toimiin. DLA Piperin Giulio Coraggio epäilee, ettei tavoite toteudu hallituksen odottamalla tavalla. Hänen mukaansa kapeammat marginaalit näkyvät pelaajalle heikompina voittomahdollisuuksina ja pienempinä bonuksina, jolloin osa pelaajista vähentää pelaamista tai siirtyy ulkomaisille sivustoille.

Coraggion arvion mukaan korotukset sulkevat ensimmäisinä heikoimmat pelipisteet ja monella alueella tilalle tulee laiton toimija. Myös Mancini ja Sbordoni pitävät laitonta pelaamista suurimpana riskinä. Italia on rakentanut viidessätoista vuodessa yhden Euroopan korkeimmista kanavointiasteista ja Coraggion mukaan sen voi menettää nopeasti. ADM esti viime vuonna 44 prosenttia enemmän luvattomia sivustoja kuin edellisvuonna, mutta testausyhtiö GLI:n Lucas Zavarisen mukaan pelkkä estäminen ei riitä.

Coraggion mielestä mahdollisen lisälaskun rinnalle tarvittaisiin uskottava suunnitelma laitonta pelaamista vastaan, kuten maksuliikenteen estoja, somemainonnan poistamista ja vihdoin myös kivijalkalupien kilpailutus.

Italia ei ole yksin. Iso-Britannia nosti huhtikuussa etäpeliveron 21 prosentista 40 prosenttiin, ja myös Alankomaat on nostanut verotasoja. Parlamentin muutosesitysten määräaika on 17. marraskuuta ja budjetti on hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä.