Naisten rahapelaaminen yleistynyt – Peliongelmiin haetaan silti apua pienissä määrin

Rahapeliyhtiöt ovat viime aikoina muokanneet viestinnän taktiikoita kohdistaakseen sanomaa aiemmasta poiketen suoremmin naisyleisölle. Teeman varsin kova käännös on nostanut esiin täysin erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Nimittän naisväestöön kohdistuva ilmiö on herättänyt laajaa huolta niin terveysalan asiantuntijoiden kuin lainsäädännöstä vastaavien päättäjien keskuudessa eri puolilla maailmaa.

Markkinoinnin murros näkyy jo selvästi kansainvälisissä tilastoissa sekä ihmisten arjen pelikäyttäytymisessä. Deakinin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Australiassa jo puolet Victorian osavaltion naisista osallistuu rahapelaamiseen vähintään kerran vuodessa. Samaan aikaan myös Queenslandin yliopiston havainnot vahvistavat ilmiön laajentumisen, sillä esimerkiksi urheiluvedonlyönti ei ole enää perinteiseen tapaan pelkästään miesten alue.

Kansainväliseen tilanteeseen liittyy yleisen pöhinän ohella huolestuttava vääristymä, sillä naisten kasvanut pelaaminen ei näy samassa suhteessa virallisissa tukipalveluissa. Yhdysvalloissa arvioidaan peräti 7–11 miljoonan ihmisen täyttävän jonkin pelihäiriön kriteerin. Tästä huolimatta National Problem Gambling Hotlinen raportti viime vuodelta paljastaa, että auttavaan puhelimeen yhteyttä ottaneista asiakkaista vain noin 29 prosenttia oli naisia.

Pelaamisen sektoria syvällisesti tuntevat mielenterveys- ja pelineuvonta-asiantuntijat, kuten alan organisaatioita johtavat Jody Bechtold ja Jodi Axe, varoittavat naisten jäävän usein täysin sivuun rahapelaamista koskevasta julkisesta keskustelusta. He muistuttavat, että taustalle ja ilman hoitoa jäävä peliongelma voi aiheuttaa syviä mielenterveyshaittoja, kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää ja nostaa samalla tilastollisesti myös itsemurhariskiä.

Seuraavassa katsauksessa syvennymme siihen, millaisilla erilaisilla viestintä- ja markkinointikeinoilla alan toimijat muuttavat naisten suhtautumista pelaamiseen ja tekevät siitä sosiaalisesti hyväksytympää. Lisäksi perkaamme yksityiskohtaisesti ne taustalla vaikuttavat sosiaaliset ja psykologiset tekijät, jotka edelleen estävät ongelmiin ajautuneita naisia hakeutumasta ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen piiriin.

Pelisivustot lähestyvät naisia erilaisilla ja monipuolisilla strategioilla

Pelaamisen sektorilla operaattoreiden viestintä on kokenut huomattavan murroksen, jossa perinteiset lehti- ja televisiomainokset ovat jo kovaa vauhtia tehneet tilaa moderneille, kohdennetuille digitaalisille kanaville. Nykyisin yritysten viestintä keskittyy ennen kaikkea sosiaalisen median suosituimmille eri alustoille, joilla tavoitetaan suoraan nuoret naiset heidän omassa arjessaan. Mainoskampanjoissa hyödynnetään taitavasti suosittuja lifestyle-vaikuttajia, entisiä huippu-urheilijoita ja sisällöntuottajia, joiden julkaiseman sisällön kautta pelituotteista luodaan arkeen sopivia, samaistuttavia ja tietysti kiinnostavia.

Tämä muuttunut viestintätapa muuttaa vähitellen naisten yleisiä asenteita sekä purkaa alaan aiemmin vahvasti liitettyjä leimoja. Kun raha- ja viihdepelejä yhdistetään saumattomasti muotiin, popkulttuuriin sekä suosittuihin viihdeilmiöihin, pelaamisesta muovautuu nuorten ihmisten mielikuvissa hyväksyttävämpää, jolloin pelit koetaan sosiaalisena osana nykyaikaista elämäntapaa. Riskinottoon, peliriippuvuuteen ja taloudellisiin tappioihin liittyvät ilmeiset uhat jäävät tällaisessa silotellussa viestinnässä väistämättä täysin toissijaisiksi.

Näkyvänä esimerkkinä muuttuneesta tarjonnasta toimivat niin sanotut keveät viihdevedot, joissa vedonlyönnin kohteiksi nostetaan perinteisen urheilun sijaan tosi-tv-sarjoja tai julkkismaailman palkintogaaloja. Tutkijat varoittavat, että nämä tuttujen ja arkisten aiheiden ympärille rakennetut keveät vedot madaltavat merkittävästi kynnystä kokeilla ja aloittaa pelaaminen. Ne toimivat vaarattoman tuntuisena ensimmäisenä askeleena, joka voi johtaa ajan myötä tiheämpään ja taloudellisesti huomattavasti riskialttiimpaan rahapelaamiseen.

Tämän lisäksi monet alan toimijat pyrkivät kiillottamaan julkisuuskuvaansa näyttävillä vastuullisuuteen liittyvillä kampanjoilla, kuten tukemalla näkyvästi naisten asioita ajavia järjestöjä tai yhteiskunnallisia hyväntekeväisyystapahtumia. Tutkimukseen osallistuneet naiset suhtautuivat näihin PR-yrityksiin kuitenkin erittäin skeptisesti. Vastaajat pitivät toimintaa lähinnä laskelmoituna luottamuksen kalasteluna sekä siloteltuna imagokampanjana, jonka perimmäisenä tarkoituksena on peitellä toiminnan todellisia haittoja ja rakentaa alalle vastuullista julkisivua.

Viihdevedot ja sosiaalisen median vaikuttajat madaltavat pelaamisen kynnystä

Deakinin yliopiston toteuttamassa laajassa tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan yli 500 18–40-vuotiasta australialaista naista. Tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että nykyiset markkinoinnin viestit esittävät pelaamisen kevyenä ja hauskana sosiaalisena ajanvietteenä samalla, kun toiminnan todelliset riskit peitellään. Tutkimukseen osallistuneet naiset kuvaillessaan omia tuntemuksiaan kertoivat, miten aluksi täysin huolettomilta vaikuttavat yksittäiset tuotteet ja kevyet viihdevedot muuttuivat vähitellen huomaamatta tiheämmiksi ja taloudellisesti huomattavasti vakavammiksi pelitavoiksi.

Terveysalan asiantuntijat huomauttavat suoraan, että nykyinen lainsäädäntö ja viranomaisvalvonta laahaavat pahasti alan markkinoinnin tiheän muutosten vauhdin perässä. Pelkkä perinteisen tv- ja lehtimainonnan rajoittaminen ei enää yksinään riitä suojelemaan kuluttajia nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä. Rahapelaamisen mainonta on nykyään kätketty taitavasti sosiaalisen median suosittujen vaikuttajien yhteistyöhön, urheilusponsorointiin sekä erilaisiin epäsuoriin viesteihin, joiden havaitseminen ja tehokas valvonta on perinteisin sääntelykeinoin osoittautunut erittäin vaikeaksi.

Tutkimuksen tekijät peräänkuuluttavatkin päättäjiltä huomattavasti tiukempaa otetta ja laaja-alaisempia markkinointirajoituksia digitaalisille alustoille. Pelkkien suorien kieltojen lisäksi tarvitaan kuitenkin tässä kohtaa myös täysin tuoreita aloitteita valistukseen sekä yhteiskunnallista koulutusta. Nämä ehdotetut monipuoliset toimet auttaisivat siten erityisesti nuoria naisia tunnistamaan nykyaikaisen viestinnän piilovaikutukset sekä hahmottamaan rahapelaamiseen liittyvät todelliset riskit aiempaa paremmin jo ennen vaarallisten pelitottumusten ja taloudellisten ongelmien syvenemistä.

Häpeä ja leimautuminen estävät usein naisia hakemasta apua

Vaikka rahapelaaminen yleistyy naisten keskuudessa kovaa vauhtia, ammattimaisen ja riittävän avun piiriin hakeutuvien naisten osuus on edelleen huolestuttavan pieni. Tätä syvää epäsuhtaa selittävät ennen muuta vahva yhteiskunnallinen leimautuminen, yleinen tiedonpuute tarjolla olevista hoitomuodoista sekä toimivan sosiaalisen tuen puute. Ympäristön kielteiset asenteet saavat monet naiset kätkemään mahdollisen ja hiipivän peliongelman viimeiseen asti, mikä pitkittää ja syventää heidän henkilökohtaista ahdinkoaan.

Allied Addiction Recovery -organisaatiossa työskentelevän kliinisen johtajan ja pelineuvoja Jodi Axen mukaan naisten ilmaisemat uhat ja huolet eroavat merkittävästi miesten murehtimista seikoista. Naiset pelkäävät miesasiakkaita huomattavasti useammin, että rahapeliongelman ilmitulo johtaa perhe-elämän lopulliseen rikkoontumiseen. Erityisesti pelko mahdollisesta avioerosta tai suhteiden pysyvästä viilentymisestä omiin lapsiin muodostaa henkisen kynnyksen, joka estää heitä avautumasta vaikeasta tilanteestaan.

Naisilla on usein myös vahvoja sosiaalisia paineita täyttää perinteiset roolinsa perheen hoivaajina, arjen pyörittäjinä, elättäjinä sekä ostosten tekijöinä. Rahapeliongelman myöntäminen sotii rajusti näitä yhteisöllisiä odotuksia vastaan, mikä ruokkii syyllisyyttä ja häpeää entisestään. Monet naiset tuntevat myös olevansa ajettuina täydelliseen loukkuun vailla realistista toivoa muutoksesta, minkä vuoksi he jäävät murehtimaan tilannettaan täysin yksin.

Avun piiristä pois jäämisellä ja ongelman piilottelulla on äärimmäisen vakavat seuraukset niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Axen mukaan vailla ammattimaista hoitoa jäävät naiset kärsivät aiempaa syvemmistä mielenterveyshaitoista, mikä luo merkittävää lisäkuormitusta terveydenhuoltojärjestelmälle. Lisäksi hoitamaton ja jatkuva pelihäiriö nostaa tutkitusti itsemurhariskiä, mikä tekee tukipalveluiden saavutettavuudesta ja kynnyksen madaltamisesta äärimmäisen merkittävän seikan.

Miesvaltaiset tukiryhmät ja verkostojen puute vaikeuttavat naisten toipumista

Perinteiset tarjolla olevat tukiryhmät ovat edelleen erittäin miesvaltaisia, minkä vuoksi naisten on usein huomattavan vaikea löytää niistä itselleen sopivaa vertaistukea. Naiset kokevat pelaamisen seuraukset sekä siihen liittyvät tunteet eri tavoin kuin miehet, mikä tekee nykyisistä tukirakenteista heille toimimattomia. Alan järjestöaktiivi Christina Cook huomauttaa naisten kokevan haitat miehiä huomattavasti nopeammin ja tätä nopeaa ongelmien syvenemistä kutsutaan alalla teleskooppi-ilmiöksi, joka vaatisi täysin omanlaista, paljon nykyistä paremmin erikoistunutta hoitokulttuuria.

Koska viralliset ja perinteiset kanavat eivät pysty vastaamaan naisten tarpeisiin, he ovat alkaneet rakentaa omia yhteisöjään. Cook perusti The Broke Girl Society -podcastin ja oma-aloitteisen tukiyhteisön tarjotakseen ongelmista kärsiville naisille turvallisen ja leimaamattoman tilan käsitellä vaikeita sekä henkilökohtaisia asioita. Tällaiset matalan kynnyksen tuoreet yhteisöt paikkaavat julkisen järjestelmän aukkoja ja tuovat toivoa haastavissa elämäntilanteissa kamppaileville.

Samaan aikaan pelkät auttavan puhelimen tilastot antavat helposti vääristyneen kuvan ilmiön todellisesta laajuudesta. Alan tutkimusrahoituksen yleinen niukkuus jättää edelleen pahoja aukkoja tietämykseen, mikä osuu erityisen kipeästi nuoriin naisiin. He nimittäin hakevat apua perinteisistä puhelinpalveluista tilastollisesti harvemmin, minkä vuoksi heidän kohtaamansa vakavat psyykkiset ja taloudelliset haasteet jäävät helposti täysin piiloon alan viranomaisilta ja päättäjiltä.